Aakkosten historia
Aakkosten historia ulottuu Muinaiseen Egyptiin. Ne syntyivät kuitenkin vasta yli tuhat vuotta sen jälkeen, kun muunlaisia kirjoitusjärjestelmiä oli jo kehitetty. Ensimmäinen aito aakkosto syntyi hieroglyfeistä noin 2000 eaa. ja sitä käytettiin kuvaamaan seemiläisten työläisten käyttämää kieltä. Aakkoset levisivät muualle maailmaan etupäässä foinikialaisten myöhemmin kehittämän aakkoston kautta. Kreikkalaiset oli ensimmäinen kansa, joka otti käyttöön kirjaimiston, jossa on merkit sekä konsonanteille että vokaaleille.
Esihistorialliset merkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajalta ennen neljännen vuosituhannen loppua eaa. tunnetaan kaksi merkkijärjestelmää: Mesopotamiassa käytetty nuolenpääkirjoitus ja Egyptissä käytetyt hieroglyfit. Molemmat järjestelmät olivat tunnettuja sillä Lähi-idän alueella, missä ensimmäinen aakkosto, foinikialainen kirjaimisto kehittyi. On viitteitä siitä, että nuolenpääkirjoitukseen oli kehittymässä aakkosmaisia piirteitä, mutta nämä vaikuttavat olevan vain sivujuonteita eivätkä varsinaisia aakkosjärjestelmiä. Bybloksen tavukirjoituksessa oli piirteitä sekä hieraattisesta kirjoituksesta että foinikialaisesta kirjaimistosta, mutta koska kirjoitusjärjestelmää ei ole kyetty avaamaan, sen merkityksestä aakkosten historian kannalta ei voida sanoa mitään.
Varhaishistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkujuuret Egyptissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2700 eaa. Egyptissä oli kehitetty noin 22 hieroglyfiä kuvaamaan yksittäisiä konsonantteja ja yksi hieroglyfi, jota käytettiin kuvaamaan sanan alkua tai sanan viimeistä vokaalia. Hieroglyfejä käytettiin logogrammien ääntämisohjeina, kuvaamaan taivutusmuotoja ja myöhemmin myös kuvaamaan lainasanoja. Kuitenkin, vaikka järjestelmä oli luonteeltaan aakkosmainen, se ei ollut puhtaasti kirjoitusjärjestelmä. Ensimmäinen varsinainen aakkosto kehittyi noin 2000 eaa. ja sitä käytettiin kuvaamaan seemiläisten työläisten käyttämää kieltä. Seuraavien viiden vuosisadan aikana aakkosto levisi pohjoiseen ja kaikki nykyisin käytetyt aakkostot pohjautuvat joko suoraan tai epäsuorasti siihen. Ainoa mahdollinen poikkeus on meroiittinen aakkosto, joka kehittyi 3. vuosisadalla eaa. Nuubiassa.
Kanaanilainen kirjoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siinailaiset ja kanaanilaiset omaksuivat egyptiläisen kirjoituksen. Vuoden 1700 eaa. tienoilla luultavasti kanaanilaiset loivat oman aakkostonsa jossain nykyisen Israelin alueella[1]. Foinikiassa asuneet ugaritilaiset saivat suunnilleen 1500 eaa. aikoihin aakkoskirjoituksen ajatuksen kanaanilaisilta, mutta käyttivätkin nuolenpääkirjoitusta.[2]. Noin 1050 eaa. foinikialainen kirjoitus oli kursivoitunut kuvamuodosta viivamuotoon.[3].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapani Harviainen & Aarre Huhtala (toim, suom.): Baalin palatsi ja kuninkaiden suku - Ugaritin jumaltarut. Gaudeamus Helsinki University Press, 2017. ISBN 978-952-495-413-6 [www.gaudeamus.fi Teoksen verkkoversio] (viitattu 3.4.2017). suomi
